Konfirmaatio

Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan, ja heidät siunataan apostolisella siunauksella. Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustautuu konfirmaatiossa Jeesuksen opetuslapseksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat kastetilaisuudessa.

Konfirmoitavien tulee olla kastettuja kirkon jäseniä, jotka ovat saaneet opetusta rippikoulussa. Rippikouluaikana kastettu nuori voi osallistua yhteiseen konfirmaatioon rippikouluryhmänsä kanssa.

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin saavutettuaan äänioikeuden edellytyksenä olevan iän (18 vuotta).

Konfirmaatio toimitetaan kirkossa, yleensä sunnuntain messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä. Kuten kastepäivänään, konfirmoitavat ovat pukeutuneina valkoisiin pukuihin eli alboihin. Ne muistuttavat kasteen armosta. Konfirmaatiomessussa rippikoululaisten kummit avustavat nuorten siunaamisessa.

Juhlavieraita kutsuttaessa kannattaa muistaa erityisesti kummit. Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen on tapana viettää kotona rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. On tavallista, että rippikoulun opettajat ja isoset vierailevat pyydettäessä rippijuhlissa.

Yksityisrippikoulun käyneen aikuisen kastetoimitus sisältää myös konfirmaation.