Avioliittoon vihkiminen

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä oikeudellinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta. Avioliitto on perheen perusta. Avioliiton solmimisessa vihittävät sitoutuvat toisiinsa julkisesti ja liitto saa yhteiskunnallisen vahvistuksen.
Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytys on, että vähintään toinen kihlakumppani on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja toinen kuuluu johonkin kristilliseen uskontokuntaan. Evankelis-luterilaisen kirkon jäseneltä edellytetään myös rippikoulun käyntiä.

Avioliiton esteiden tutkinta ns. kuulutukset tulee suorittaa vähintään 7 vuorokautta ja enintään 4 kuukautta ennen vihkimistä joko Aluekeskusrekisterissä tai Digi- ja väestötietovirastossa. Kirkkohäiden valmistelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Monet kihlaparit ovat liikkeellä jopa vuotta aikaisemmin. Naimisiin pääsee toki pienimuotoisestikin ja reilun viikon varoitusajalla. Seurakuntatoimiston kautta varataan myös vihkikirkko, vihkipappi ja kanttori, ellei asiaa sovita suoraan tutun papin kanssa.

Vihkiminen toimitetaan kirkossa, kotona, puutarhassa tai muussa paikassa, mistä papin kanssa sovitaan. Läsnä tulee olla vähintään kaksi todistajaa.

Vihkipapin kanssa sovitaan toimituskeskustelusta ja mahdollisesta harjoittelusta vihkipaikassa. Papin kanssa tutustutaan, keskustellaan avioliiton merkityksestä ja käydään läpi vihkimiseen liittyviä asioita. Musiikista sovitaan kanttorin kanssa. Musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne.

Morsiuspari valitsee vihkikaavan yleensä yhdessä papin kanssa. Kirkossa on käytössä adventtina 2004 käyttöönotettu avioliittoon vihkimisen kaava. Haluttaessa vihkiminen voidaan viettää morsiusmessuna eli vihki-toimituksessa voidaan viettää yhdessä ehtoollista.

Avioliitto voidaan solmia joko kirkollisesti tai siviilivihkimisellä. Siviilivihkimisen jälkeen on mahdollista saada avioliitolle kirkollinen siunaus, joka voidaan toimittaa kirkossa.